keskiviikko 30. marraskuuta 2011

1. Adventtina


Tänä vuonna keittiön pöydän kynttiläasetelman teemana on kierrätys. Ei kovinkaan hohdokas ajatus, mutta ajankohtainen täällä meillä kun olen kovasti paljon yrittänyt tyhjennellä kaappeja ja varastoja.
Puisia kynttilänjalkoja aloin keräämään vähän kuin vahingossa. Kun tämä koti hankittiin, tavaraa oli jos jonkinlaista menneitä vuosikymmeniltä. Löysin muutaman kynttilänjalan jotka säilytin vaikka en niistä mitenkään erityisesti tykännyt. Jotenkin ne vaan alkoivat viehättää ja kirpputoreilla aloin niitä näkemään ihan uusin silmin. Yleensä niissä on ollut hintana euro tai vähemmän. 
Ryhmänä ne näyttää hyvältä, tuossa ei suinkaan ole kaikki. :)
Kynttilätkin on jo vanhoja. Yksittäisiä kaappiin unohtuneita ja sininen työpaikan "vaihtiskopasta" löydetty.
Numerot laitoin lumihiutaleisiin jotka ovat joskus olleet ilmeisesti langassa. Yhdestä rojulaatikosta ne pelastin jo kauan sitten ja ne ovat vaan odottaneet uutta elämää askartelukaapissa jo muutaman vuoden.


Keittiön kukkina amarylliksiä. Valkoinen oma kasvattama ja punainen, jonka pelastin puoleenhintaanpoistosta ruokakaupasta. Se on jo alkanut mädättää sipulinsa pintaa ja juuria, mutta mie sen kuorin ja laitoin maljakkoon jossa on vain tilkkanen vettä. Nyt siinä on auki kahdeksan kaunista kukkaa, kotiin tullessa yksi ja sekin tosi pieni.
Samasta kaupasta lähti mukaan valkea joulukaktus. Nuppuinen juu, mutta Itsenäisyyspäiväksi toivon sen avaavan jo muutaman kukan.


Toisessa huoneessa nämä jo aikaisemmin näyttämäni kynttilät. Salaman kanssa tuli vähän hölmöt kuvat, mutta ilman salamaa vielä hölmömmät. :)



lauantai 26. marraskuuta 2011

Malttamattomat amaryllikset


Jouluamarylliksistä kaksi jo kukkii ja huomenna on vasta ensimmäinen adventti. Kiva että kukkii ja vielä nämä advettiin sopivat, valkea ja punavalkoinen.


Kynttilöiksi valitsin tällä kertaa erilaiset, punaiset kynttilät, kun aina on ollut valkoiset. 
Maria sai kaulaansa ruusunnupuista tehdyn seppeleen. Keräsin Bengalinruusun pikkuruisia nuppuja ja pujotin ne lankaan. Nyt kun ne jo ehtivät kuivahtaa, ne pienenivät vielä entisestään. Ihan oikeita ruusunnuppuja, pienen pieniä, vain noin 6mm kokoisia. :)


Joulun odotus hiipii jo pikkuhiljaa kuistilta muihin huoneisiin.



tiistai 22. marraskuuta 2011

Totta vai tarua?


Kun aurinko paistoi huurteisen ikkunan läpi, putkahti sammalmättäälle syksyn viimeiset sienet. Ja niinkuin kuvasta näkyy, sammalpallon pikku asukkaat ilahtuivat siitä niin kovin, että aukaisivat aurinkovarjon ja asettuivat sen alle ihailemaan vielä hiukan lämmittäviä säteitä... :)

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Ihan pikkuisen pikkujoulua


 Joulun laitto kotiin alkaa meillä aina kuistilta. Vihdoin sain ommeltua sinne verhot ja siivosin syksyiset somisteet pois. Varsinaisia joulukoristeita siellä ei vielä ole, jos kynttelikköjä ei lasketa mukaan. Pikkukuusessakin on valojen lisäksi vain kolme pientä enkeliä. Kirppikseltä pelastetut, 20senttiä kpl. Niille tein tyllimekot ja ihan hiukkasen laitoin kimalletta mekkoihin. Joulukuun alussa koristelen sitten vähän enemmän... ehkä. :)


Sammaleita mie rakastan jostain syystä kovasti. Mie olen varmaan ollut jossain entisessä elämässäni menninkäinen tai metsänpeikko. 


perjantai 11. marraskuuta 2011

Joulunaika

Marraskuu alkoi ja niin myös Joulunaika. 
Ensimmäinen joulutuunaus on kasvihuoneen kuistin somistaminen. Vielä en paljoa ole laitellut, vain havuköynnöksen sinisine valoineen ja kelkan. 


Kattilassa odottelee kimppu lehtikuusen oksia että teen niistä jotakin kaunista. Osa oksista tulee kukka-asetelmiin, lopuista teen varmaankin kranssin.



Toissapäivänä oli ensimmäinen pakkaspäivä. Lähdin jo aamulla ajelemaan tyttärelleni ja matka kesti kyllä tavallista kauemmin kun piti pysähtyä välillä kuvaamaan.


Kuurankukkia ja kristallia, sokerihuurrettu maisema oli kuin Satumaasta! Vaikka kuvakin on kaunis, se on vain kalpea häivähdys siitä miltä tuolla todellisuudessa näytti. *huokaus*


Lätäkkö metsänreunassa voi olla näinkin kaunis. :)