Vielä muutama päivä sitten katsoessani ulos, oli näkymä aivan samanlainen kuin edellisessä postauksessa. Kevät on tänä vuonna vähän antanut odottaa itseään. Ei se mitään, sitä ihanammalta tuntuu sitten kun aurinko hyväilee talvenkalpeita poskia ja Mustarastas kajauttaa ensimmäinen kevätlaulunsa kirkkaaseen aamuun. Toissa aamuna kuulin sen laulun ensimmäisen kerran ja näin siitä vilauksen.
Se on varma kevään merkki... tästä se alkaa.
Ensimmäinen kevätpostauksen kuvat ovatkin siis Sinitiaiselle tekemäni kotimökki ja tietenkin tulevan pääsiäisen ja helmiäisellä maalamani, serveteillä ja pitsillä koristelemani munat. :)
6 kommenttia:
Kauniita munia! Pääsiäinen onkin tänä vuonna melko myöhään.
Niin, miksei lintumökki voi olla romanttisen kauniskin. Varmaan naaras-sinitiainen valitsee tuon *hih*.
Kyllä noin kauniissa asunnossa Sinitiaisen kelpaa, vaikka olisi millainen esteetikko ; )
Tosi kauniita munia. Olet kyllä taitava !
Mukavaa pääsiäisen odotusta : )
Kiitos Markka ja Sari. :)
Pöntössä on kyllä mitat ihan suositusten mukaiset ja toivon tosiaan että joku sen valitsee kodikseen.
Nuo pääsiäismunat on helpommat tehdä kuin ikinä arvaisi, sutii vain maalikerroksia toinen toisensa jälkeen pintaan ja laittaa rusetin päälle. :)
Hih, vaan ompa taitanut tapahtua kevään ihme :)
Ihmettelen kevään tuloa joka vuosi...miten äkkiä se lopultakin tapahtuu.
Aurinkoisia päiviä tulevaan viikkoon :)
Kiitos Marie Elisabeth, samoin sinulle. :)
ps. sSinitiaispariskunta on tainnut löytää pikkumökin. :)
Lähetä kommentti